Viime viikko kisojen jälkeen meni tenttiin puurtaessa ja kävimme vain lenkkeilemässä Pipsan kanss. Keskiviikkona reippailimme syksyisessä metsässä pari tuntia ihan kaksin. Pipsan kanssa on kyllä mukava mennä kaksin, kun se on niin kuuliainen ja pitää oikein seuraa mulle silloin. Pitkästä aikaa Pipsalle kunnon mettälenkki, kun oli juoksun takia ollut paljon vain remelissä, ettei satu mitään vahinkoastumisia.

 Lauantaina päästiin taas treenien makuun, kun oltiin Mölsän Suskin opissa. Mulle tuli tiukat kommentit mun omasta asenteesta eli tiukkuutta ja vaatimista lisää!!! Pipsalla ei saa olla kentällä yhtään hetkeä, et se kattelis muualle kuin muhun. Mun katse pitää myös saada pois koirasta ja eteenpäin. Treenattiin myös ampumista ja siinäkiin vain vaaditaan kontakti ja pakotteen jälkeen heti palkka. Sit Suski neuvo, et ottasin aina kun Pipsa haahuaa, niin käännöksen oikeelle ja samalla pakote ja sit heti palkka. Sen unohdin muuten jo ja nyt muistin kun tänne kirjottelin, joten kyllä tästä on hyötyä. Huomisen treeneissä pitää muistaa se. Sitten otimme myös ihan irtoliikkeinä istumista, maahanmenoa ja seisomista. Ei ollutkaan yhtä helppoa kuin liikkeestä. En ole tollasia koskaan edes ottanut, kun olen ottanut joko liikkeestä tai sitten hetsauksesta liikkeitä. Tossa vaan tepasteltiin koiran kanss ja käsky. Jouduin taas ottamaan maahanmenossa läppäsyn käyttöön.. Suski sano, et toi auttaa myös eteenmenon maahanmenoon. Huomasin taas kuinka vaikeeta mun on omaksua uusia toimintatapoja. Esim. irtoliikkeistä palkaaminen paikallaan; lähdin aina peruuttamaan ja sainkin Suskilta tukistuksia:) Nyt pitää viikko treenata, jotta ehdin nuo jutut omaksua ennen ens viikonlopun tottisseminaaria, jonka Suski vetää Karjaalla.

 Eilen olin taas Pikku-Suskin:) kanssa jälkeä ja tottista reenaamassa. Jäljellä oli kaksi janalähetystä ja molempien perässä jonkunmoinen jälki ja kaksi keppiä. Ensimmäinen jana muuten ok eli eteni suoraan, paitsi, että meni liian pitkälle takajäljelle ja pysäytin. Tällä ekalla jäljellä myös eka keppi jäi ottamatta, mitä ihmettelin, koska Pipsa meni kepin päältä mielestäni tarkasti. Keppi oli kuitenkin lehtien alla ja oisko siksi jäänyt ottamatta. En tiiä, mut ainaskin aion seuraavaks tehdä keppijäljen , jossa kepit on hieman just syksyn lehtien alla ellei lumi pääse yllättämään. Katotaan miten käy. Tokan jäljen jana tosi hyvä vaikka meni pienen ojankin yli! Aika vauhdikkaasti lähti, joten Suski kommentoikin et jekkuna vois joskus lähettää vain parinmetrin päästä jäljestä, kun nyt on taas tottunu et jälki lähtee kaukaa. Tämä jälki ja kepit muuten hyvät paitsi et jäljen puolessa välisääs toljotti nenä ylhäällä jonnekin mettän ihan kuin siellä olisi ollut joku elukka. Käskin pari kertaa tiukasti takaisin ja jatkoi jäljestämistä. Noilta jäljiltä saaliina pussillinen kanttarelleja Suskin keräämänä:)

 Tottis oli ihan ok. Otin Suskin ohjeiden mukaisesti seuraamista. Suski neuvoi vaihtamaan patukan paikkaa olalle, mut musta se on tosi vaikee ja vie mun sivusilmän näkökentän koiraan. Pikku-Suski keksikin, et laittasin sivusta enkä edestä olalle ja se toimi melko hyvin mut vaatii myös totuttelua. Ei Pipsa vilkuillu seuraamisessa muualle kertaakaan, joten päätettiin tehä häiriöö. Huutelut ja läpytykset kestää hyvin ja tapittaa vaan mua. Patukan heitto oli liikaa ja sitä sit tahkottiinki. Tosi vaikeeta Pipsan tyyppiselle koiralle. Sit otettiin loppuun maahanmenoja irtoliikkeinä.

 Tänä aamuna nähtiin Haunisissa Pikku-Suskin kanssa tottiksen merkeis. Taasen häiriötreenejä ja patukan heitto edelleen vaikeeta. Pipsa oli myös melko kuriton ja koitti varastaa patukkaa olalta. Nyt kyllä näytin tosissaan ettei niin sovi tehdä. Oon myös nyt koittanut palkata irrotuksista, jotka on musta parantunu. Melkien joka kerta jo sylkäsee patukan heti ja oon niistä kyllä palkannut heti uusiks patukalla. Sit otin taas maahanmenoa irtoliikkeenä ja se alko jo sujua paremmin. Pipsan kanssa oltiin kentällä noin 20 min eli aika pitkään ja tosi hyvässä vireessä se oli kokoajan; Suskikin oikeen siitä kommentoi. Hieno homma. Virtaa riitti. Loppuun otettiin vielä eteenmeno patukalle. Sitten kierrettiin vielä Pipsan kanssa kaksin nautiskellen Haunisten allas ihanassa syksyisessä auringonpaisteisessa aamussa. Lenkillä ammuskelin myös pari kertaa ja Pipsa tuli aina kun oli ampunut mun luokse heti ihan iloisena; hyvä luoksetulokäsky siis:)