Tiistai: Tällä lomaviikolla on ollut paljon touhua; en ole ehtinyt blogiakaan kirjottamaan. Tiistaina oltiin tosiaan fysioterapiassa Tanja Kontin luona (www.turunkoirafysio.fi). Tanja sanoi Pipsan olevan ihan hyvässä lihaskunnossa. Ainoastaan lantio oli hieman jumissa, mutta sekin avautui kuulemma aika helpolla. Tuo jumitus voi mahdollisesti johtua vanhan vamman aiheuttamista liikeradoista tms. Mutta hienoa siis; Pipsa on hyvässä kunnossa!

 Keskiviikko:Olimme Pipsan kanssa Kuhankuonolla patikoimassa. Reissuun meni yhteensä noin kolme tuntia. Mukavaa oli kun kelikin oli sopivan viileä muttei silti satanut. Ihanaa suomaisemaa näimme siellä!

 Illalla näimme Sitten Katjan, Kertun ja Kustin treenien merkeissä. Teimme Pipsalle ja Kertulle esineruudun sekä jäljet. Pipsalla haetin taas vain yhden esineen takaa. Melko nopeasti haki, mutta taas kulki melko nenä maassa. Kerttu haki kaksi esinettä hyvin. Hammasharja oli etualalla ruudussa, mutta sitä Kerttu ei hakenut. Haju tarttuu siihen varmaan melko huonosti. Pipsalla oli taas kolme janalle lähetystä jäljellä. Hyvin nappasi jäljet mutta meinas olla ottamatta keppejä, koska olis halunnut jäljestää pidempään. Pitää tehdä tästä lähtien vähän pidempiä jälkiä janalähetyksestä tai vaikka kaksikin keppiä. Turha aiheuttaa itse sitä, ettei Pipsa halua ottaa keppejä. Kertulla oli lyhyt jälki tauon jälkeen ja hienosti meni. Kulmastakin suoriutui aivan moitteettomasti.

 Torstai: Tänään oltiin Elsa-tyttären luona. Teimme molemmille verijäljet. Oli melko sateinen päivä. Välillä satoi rankastikin. Elsalle tehtiin jälki jossa oli kaksi makausta kulmissa. Pipsalle taas lyhyt suora palauttavaksi sen maanantaisen mokailuni jälkeen. Jäljet vanhenivat 9 tuntia. Tämä oli vasta Elsan toinen verijälki ja siitä tuli ehdottomasti liian vaikea. Sade oli huuhtonut varmaankin verta makauksista, koska ei haistellut niitä lainkaan. Muutenkin pyöri välillä jäljestä sivussa paljonkin vaikka ekalla kerralla ei lähtenyt kertaakaan jäljeltä. Taas siis opin itse jäljen tekemisestä. Elsalle seuraavaksi paljon vähemmän vanhennettu ja makauksilla lisään selvästi enemmän verta. Pipsalla meni hyvin. Kerran poikkesi jäljeltä, mutta palasi pian. Tämä siis osoittaa kuitenkin, että Pipsalla on enemmän kokemusta kuin Elsalla, kun teki sadeolosuhteissakin hyvin.

 Perjantai:Tänään oltiin vierailemassa Johannan luona Vihdissä. Siellä olikin tottumattomalle Pipsalle paljon ihmeteltävää: hevosia, lehmiä ja kissoja. Minä pääsin pitkästä aikaa silittelemään lemmuja ja autoin myös niiden laitumelle ajamisessa. On nekin vaan niin ihania elukoita. Kaksi aivan pientä kissanpentua olivat myös tosi suloisia. Mukava oli nähdä myös Johannaa pitkästä aikaa!  

 Pipsalle tein jäljen vasta leikatulle nurmipellolle, joka osoittautuikin tosi vaikeaksi. Pohja oli tosi kuiva ja kun ei ollut kasvillisuutta mihin hajun tarttua niin vaikeutta oli. Ja hurjat tuulenpuuskat vielä sitä lisäsivät. Ja sitten tyhmänä vielä vanhensin reilu kaksi tuntia. Suoraansanottuna meni aika pyllylleen. Mutta opinpahan itse taas.....

 Illalla näimme vielä Suskin ja koirien kanssa tottistelun merkeissä. Pipsan kanssa otettiin kaksi kertaa. Ensin teimme lyhkäsiä seuraamisia. Nyt Pipsa oli jo kentälle tullessa ihan intona. Ja ihan hyvin meni. Itse saan vaan olla tarkempi ja antaa pakotteita tarkemmin. Ja irrotukset vihdoin selkeäksi. Toisella kerralla otin noutoa sekä esteitä. Noudossa tuli jo nopeammin, mutta lähemmäs pitäis saada sekä lopettamaan pienoinen pureminen. Suski neuvo taistelutekniikka kapulan kanssa koiran istuessa, vois auttaa puremiseen. Esteet teki hienosti. Suski otti Miinan ja myös Pommin kanssa. Pommi on ihana kun on niin innoissaan kun pääsee vielä eläkepäivilla touhuamaan.

 Lauantai: Lauantaina olin Sakemanniliiton Turun alaosaston kentällä kuuntelemassa Jouni Jyrkän tottisseminaaria. Huippuhyviä neuvoja tuli Jounilta. Hän tekee kaiken koiramaailman tapaan; väärästä tekemisestä seuraa epämiellyttävää ja oikeasta taas iso kehu ja palkka. Koiralle selkeää kuka on laumanjohtaja ja muutenkin johdonmukainen elämä. Ja hän sanoi, että usein ihmisten ongelma on se, että he eivät osaa antaa sydäntään palkatessa koiraa. Tosi mahtava tyyppi tämä Jouni! Kiitos Suski kun kutsuit meitin seminaariin ja kiitos sakemannien alaosastolle järjestämisestä:) Ihan tuli hirmuinen into tottistella ja se on mulle aikasta harvinaista.